On olemassa runsaasti todisteita, että kamppailulajien harjoitteleminen linkittyy kognitiivisten toimintojen kehittymiseen lapsissa, mutta asiaa on tutkittu vain vähän terveiden aikuisten parissa. Ison-Britannian Bangorin yliopiston psykologian laitos tutki laajamittaisen kamppailulajien harjoittelun vaikutusta aikuisten ihmisten kognitiiviseen kontrolliin. Tutkimuksessa käytettiin tarkkaavuuden verkoston toiminnan (ANT) testiä kahden osallistujaryhmän testaamiseen. Toisessa ryhmässä osallistujilla oli vähintään kahden vuoden kokemus kamppailulajeissa, kun taas toisen ryhmän jäsenillä ei ollut lainkaan taustaa lajeista.

Kamppailulajien
Kamppailulajien

Osallistujat valittiin laajemmasta 500 osallistujan joukosta vapaaehtoisia osallistujia. Tutkimukseen valittiin lopulta 48 osallistujaa, joista 21 oli kokemusta kamppailulajeista ja 27 ei ollut lainkaan kokemusta. Ryhmien osallistujat valittiin samanlaisten demografisten tekijöiden perusteella, mihin sisältyi esimerkiksi ikä ja painoindeksi, koska näiden tekijöiden oli havaittu aiemmissa tutkimuksissa vaikuttavan merkittävästi ANT-tuloksiin.

Kamppailulajien havaittiin vaikuttavan tarkkaavuuden verkostoon, mutta ei orientaatioon tai toiminnallisuuteen. Tarkemmin ottaen kamppailulajien harrastajat pärjäsivät paremmin, kun tarkkaavuutta piti ylläpitää sisäisesti, mutta ulkoisen ärsykkeen kohdalla he toimivat verrokkiryhmän kanssa samalla tasolla. Tämä tulos vahvistui negatiivisen korrelaation kautta, kun verrattiin kamppailulajin harrastamisvuosia ja ulkoisen ärsykkeen puuttumista, joka osoitti, että pidempään lajia harrasteiden sisäinen tarkkaavuus oli parempi.

Keskittymisen merkitys

Tarkoituksellinen keskittyminen tehtävään ja häiriöiden välttäminen on olennaista tavoitteidemme saavuttamisessa. Vaikka se on keskeisessä roolissa ihmisten mukautumisessa elämään, se on myös yksi haavoittuvaisimmista kognitiivisista toiminnoista. Tarkkaavuutta heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi genetiikka, mielenterveysongelmat ja traumaattisen aivovammat monien muiden ohessa. Useiden tutkimusten mukaan ikä on kenties suurin vaikuttaja keskittymiskyvyn hallinnassa, koska tämä toiminto heikkenee vanhoilla ihmisillä.

Keskittymiskyvyn heikkeneminen vaihtelee, mutta se tapahtuu yleensä progressiivisesti, mikä tekee siitä parhaan ennusmerkin kognitiivisesta rappeumasta vanhoilla ihmisillä. Hermoston näkökulmasta keskittymiskyky saavutetaan useiden hermoverkkojen koordinoidun aktivoitumisen kautta. Verkoilla on erilaisia erikoisalueita riippuen vaaditusta toiminnosta, mutta ikä ei vaikuta kaikkiin näihin verkostoihin samalla tavalla.

Aivot vaativat kovan työskentelyn ohessa myös lepoa, mutta tauon voi ottaa myös leikin ja pelaamisen varjolla. Voit kokeilla mahjongia, pyörittää kiekkoja tai täyttää sudokuja ja sanaristikoita. Pelaaminen ja ongelmien ratkaiseminen pulmapeleissä pitää aivot virkeänä ja onnistumisen elämykset vapauttavat elimistöön mielihyvähormoneja. Pelaamalla voi myös oppia uusia taitoja tai pitää yllä aiemmin hankittuja. Esimerkiksi matematiikan oppimiseen on tarjolla hauskoja pelimuotoisia sovelluksia.

Verrattuna siihen kuinka helposti keskittymiskyky näennäisesti heikkenee, tiedetään vain vähän siitä, kuinka tätä toimintoa voisi mahdollisesti kehittää. Tutkimuksessa arvioitiin kamppailulajikokemuksen vaikutusta kolmeen keskittymiskyvyn verkostoon, tarkkaavuuteen, orientaatioon ja toiminnallisuuteen. Nämä hermoverkot toimivat suurelta osin itsenäisesti toisistaan. Tutkimuksen löydösten toivotaan auttavat ymmärtämään kokemuksen vaikutusta näihin verkostoihin sekä löytämään mahdollisia vaikutusstrategioita niiden kehittymiseen.

Keskittymiskyky kamppailulajeissa

Tarkkaavuuden hallintaa voi kehittää kahdella eri tavalla, tarkkaavuusharjoituksilla ja keskittymiskykyharjoituksilla. Tarkkaavuusharjoitukset ovat peräisin länsimaisista kulttuureista, ja ne keskittyvät lähinnä tiettyjen tehtävien harjoittelemiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tästä on tullut hyvin suosittua, ja harjoituksia on markkinoitu aivoharjoituspeleinä.

Suuri osa tarkkaavuusharjoituksista tehtävästä tutkimuksesta keskittyy treenaamaan osallistujia tietyssä tehtävässä määrätyn kognitiivisen taidon kehittämiseksi, mutta nämä kehitysaskeleet eivät ole useinkaan siirrettävissä muihin tehtäviin, joissa mitataan muita taitoja. Esimerkiksi tarkkaavuustehtävän harjoittelu kehittää vain niitä taitoja, joita vaaditaan luonteeltaan samanlaisten tarkkaavuustehtävien suorittamiseen.

Tästä huolimatta tutkimuksissa löydetään usein kehitystä. Toimintavideopelien pelaamista harjoitelleet osallistujat osoittivat kehitystä visuaalisessa tarkkaavuudessa pelkästään Tetristä pelanneisiin osallistujiin verrattuna. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että tällaisissa peleissä pelaajan täytyy pysyä valppaana silmäillen koko ajan ruutua kohteiden tai vihollisten havaitsemiseksi. Sen lisäksi, että kehitys ei siirry muihin taitoihin, tämä kehitys vaikuttaa olevan kestoltaan melko lyhytaikainen.

Itämaisissa kulttuureissa harjoitettavan keskittymiskykyharjoittelun tavoitteena on parantaa tarkkaavuutta mielen ja kehon tilojen muutoksen kautta, minkä vuoksi sen väitetään siirtyvän paremmin myös muihin tehtäviin, joita ei ole erikseen harjoiteltu. Tällaista harjoittelua käytetään esimerkiksi joogassa, mindfulnessissa, meditoinnissa ja kamppailulajeissa.

Kamppailulajeissa on samantyyppisiä osa-alueita kuin mindfulnessissa ja joogassa, ja ne voivat mahdollisesti tuottaa vastaavaa kehitystä keskittymiskyvyn hallintaan, vaikkakin suuri osa kamppailulajeista tehdystä tutkimuksesta on toteutettu kouluikäisten lasten parissa. Esimerkiksi lukuvuoden aikana keskimäärin kolme kertaa viikossa harrastettu taekwondo osoitti kehitystä työmuistin ja tarkkaavuuden osalta, sekä vanhempien raportoimia hyötyjä keskittymiskyvyssä ja käytöksessä.

Treenaaminen on monipuolista

Kamppailulajien harjoittaminen on laaja-alainen kokemus, johon sisältyy runsaan motorisen harjoittelun lisäksi myös mielentilaharjoittelua keskittymisen ja kohteisiin reagoimisen suhteen yhdistettynä vahvaan sosiaaliseen viitekehykseen. Tämän vuoksi on hankalaa ennustaa luotettavasti millä osa-alueilla kehitystä olisi nähtävissä. Nämä ovat kuitenkin harjoittelun eri osa-alueita, jotka voivat vaikuttaa suoraan eri alueisiin.

Esimerkiksi sparraamisen aikana kamppailulajien harrastajien täytyy jatkuvasti tarkkailla vastustajan kehoa löytääkseen avoimen paikan, jonne he voivat iskeä pisteiden hankkimiseksi. Koska tämä voi tapahtua millä hetkellä tahansa, sparrausharjoittelu voi olla siirrettävissä myös muihin testeihin, joissa vaaditaan kohteen havaitsemista satunnaisilla aikaväleillä, mitä mitataan tarkkaavuusindeksillä.

myflow - 2021